Toni Lehikoinen
@tonilehikoinen.bsky.social
Pohjoiskarjalainen vasemmistolainen.
Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta.
#antifasisti #antirasisti
#FCKNZS
Leffojen suurkuluttaja
#kauhu #draama #jännitys
Myös musiikkia
#kone #metalli
Aktiivi @idaliike
Yhteiskuntatieteiden opintoja @UEF
aika tehokkaasti estää tekemästä mitään suurempaa muutosta.
Eli kritiikki sitä kohtaan että liikepankit ja sijoittajat käyttävät merkittävää valtaa ohi demokraattisen päätöksenteon, on sinun mielestäsi liioiteltua. Ja juuri tuo ettei se ole irti muusta, on osa sitä ongelmaa. Ei se estäkään tekemästä yksittäisiä hyviä asioita, mutta kyllä se –
Eli kierrät ajattelusi kanssa kehää, koska et osaa edes hetkeksi irrottautua opitusta tavasta käsitellä kaikkea uusliberalistisesta näkökulmasta. Näin kaikki muu näyttäytyy "idealistisena teoretisointina".
Se taho joka siitä rahasta ja sen liikkeelle laskemisesta pääasiassa päättää, käyttää kyllä merkittävää valtaa. Eikä se ole demokraattinen taho.
Ne on oikeasti toimivia vaihtoehtoja ja niille löytyy perustelunsa, jos vaan joskus viitsisit edes silmäillä läpi niitä lähteitä mitä olen tarjonnu 🤷🏻♂️ Näitä asioita käsitellään ihan yhteiskuntatieteiden talouspolitiikan kurssilla, joten en minä niitä hatusta vetele.
Markkinataloudessakin kaksi ihmistä voi keskenään sopimalla aidata yhteisiä luonnonvaroja omaksi edukseen ja valtion väkivaltamonopolin (poliisi) avulla suojata tätä valtaustaan. Ihan vain näin esimerkkinä siitä, että tämäkään asia ei ole aivan noin yksioikoinen.
No sehän selviää sillä tavalla että kerrot miten sinä sen määrittelet kuka on nettosaaja.
Minä voin sanoa suoraan, etten varmasti suoralta kädeltä osaisi sanoa kenestäkään onko hän nettosaaja vai -maksaja. Sen verran pitäisi ottaa huomioon asioita.
Ja nykyinenkö kapitalistinen systeemi ei ole vääristyny?
Ne ei ole verorahoja, jos liikepankkien sijaan valtio painaa itse.
Mulla sattuu olemaan myös pitkä kokemus. Koetko esim että Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kaltaiset toimijat on vain harrastetoimintaa?
Niin ja sen rahan luo edelleen pääasiassa liikepankit. Ne taas toimii omilla ehdoillaan.
Siksi siinä oli se esimerkki, että se selventäisi mitä haen takaa "nettosaajalla". Tämä on välillä ihan käsittämätöntä jaarittelua ja kiertelyä.
Enämmänkin työ, yrittäjyys, järjestötoiminta, yhteisöllinen toiminta (ei vaihdu välttämättä raha), tutkimus yliopistoissa jne. ymmärrettäisiin kaikki yhtä arvokkaiksi ja toiminta niiden sisällä nähtäisiin kaikki omalla tavallaan hyödyllisiksi. Tässä kuvaan tulee perustulo.
En minä vastusta. Oikein kannatettavaa. Ja kuten toisessa kommentissa totesin, niin osittain hyvin lähellä järjestöjen tekemää työtä, joissa vasemmistolaisia aktiivisesti mukana. Toisaalta en myöskään tiedä mistä on tullu käsitys ettei vasemmistossa olisi yrittäjiä.
Mutta sillonhan se ei juuri eroa järjestöjen toteuttamasta työstä, missä vasemmistolaiset on hyvinkin aktiivisia.
En yllättyny että kumpikaan ei ymmärrätäny kysymystä, vaikka annoin ihan esimerkin mitä hain takaa.
Minä annoin sulle ihan esimerkin pohdinnan perustaksi. Ja kyllä pyysin määrittelemään sen, miten sinä lasket sen kuka mitenkin hyödyttää yhteiskuntaa? En sitä että nettosaaja puhekielessä tarkottaa sitä, että kuka rahallisesti maksaa enemmän, kun rahallisesti saa.
Uusliberalistinen hegemonia ei ole suosiollinen ilmapiiri tällaiselle yhteisölliselle toiminnalle, koska se ei tuota voittoa niille tahoille, jotka tästä nykyisestä järjestelmästä rahallisesti eniten hyötyvät. Kyse on siis siitä, että se nähdään vaan turhana puuhasteluna.
Mutta se osakeyhtiö toimii edelleen siinä järjestelmässä ja sen järjestelmän ehdoilla. Olkoonkin niin, että se voi sinänsä olla kannatettavaa.
Miten sitä ei näe vasemmistossa? Nykyisinkin kaikki perustuu yhteistyölle ja yhteisille luonnonvaroille. Miten tämän oikeudenmukainen ja tasaisempi jakaantuminen vaatii enemmän töitä? Oikeastaan mulla herää lähinnä kysymys, että keitä sinä mahdat pitää vasemmistolaisina?
En pyytäny määrittelemään termiä nettosaaja, vaan sitä miten sinä määrittelet sen kuka on nettosaaja.
Siis esim. koulutus ja infra järjestöjen toimesta? Vai enkö nyt ymmärtäny jotain? Eikä julkinen taho tietenkään puittuisi järjestöjen tai muiden yhteisöjen toimintaan.
Taisin jo keskustelun alussa mainita sen uusliberalistisen hegemonian. Siihen ei tuollainen voittoa yksityisille tahoille tuottamaton yhteisöllinen toiminta oikein sovi. Miksi tiettyjä asioita ei voisi järjestää julkisesti, jos se on järkevää?
Ja miten sinä määrittelet nettosaajan? Kärjistetysti joku voi toimia palkatta hyvinvoinnin edistämiseksi esim. järjestössä. Toinen voi tehdä hyväpalkkaistakin työtä, mutta aiheuttaa työllään kuluja muualla, esimerkiksi ympäristön kuormittamisen takia. Enkä syytä yksittäistä tekijää, vaan systeemiä.
Moni kohta ei toimi jo ihan sen takia, että rahan luo nykyisin pääasiassa liikepankit. Sinä et tunnu ymmärtävän, että nykyinen järjestelmä estää aika tehokkaasti kaiken muun, kun sitä hyödyttävän toiminnan.
Ja kaikenlainen yhteisöllinen tekeminen, järjestötoiminta jne. on juuri sitä toimintaa, mikä lisää hyvinvointia ja omalta osaltaan tukee muuta yhteiskuntaa. Mihin aina tarvitaan se liiketoiminta? Miksi tällaisen tekemisen pitää tuottaa yksityishenkilöille voittoa, että se lasketaan hyödylliseksi?
Eikö yhteiskunnan kehittämiseksi tehtävä tutkimus ole oikeasti hyödyllistä, kun se ei tuota jätettä kaatopaikalle?
Ja sen jaettavan tekeminen vaatii globaalin ylikulutukseen ja jatkuvan kasvun tavotteluun perustuvan järjestelmän? Moneskohan kerta tämä muuten on kun jaan tämän kuvan 🤔🤷🏻♂️
Ja on monia tapoja jakaa sitä ilman talouskasvuakin. Eikä se edes tarkota hyvinvoinnista tai perustarpeista tinkimistä, päin vastoin.
Ei talouskasvulla ole tavoiteltu kun etuoikeutettujen varallisuuden kasvattamista. Tehty politiikka on sitten jakanu sitä yhteisellä työllä ja yhteisillä luonnonvaroilla tehtyä vaurautta tasaisemmin.
Miten varallisuuden oikeudenmukaisempi ja reilumpi jakaantuminen lisää ekologista jalanjälkeä?
Yksinkertaisesti lopettaa ylikulutus. Kaikki on nyt alisteista talouskasvulle, vaikka talouden pitäis olla alisteinen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.
Yksinkertaisesti lopettaa ylikulutus. Kaikki on nyt alisteista talouskasvulle, vaikka kaiken talouden pitäis olla alisteinen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.
Uusliberalistinen hegemonia. Hegemonia on siis ilman sopimusta syntyny ylivalta, joka toistuu politiikassa, medissa sekä ihmisten tekemisessä ja ajattelussa. Ei ole mitään yksinkertaista keinoa tällaisen hegemonian murtamiseksi. Ilmastokriisi jo osoittaa sen, miten kaikki toimet jotka on –
On ja ei ole. Suomessakin köyhyysrajan alapuolella elää n. 800 tuhatta ihmistä. Vaikka osa on "vain" suhteellisesti köyhä, niin köyhyysrajan alapuolella elää myös ihmisiä, jotka joutuu tinkimään ihan perustarpeista. Eli ruuasta, lääkkeistä, yleisesti terveydestä. Meillä on myös kodittomuutta.
Ja sitä paitsi yhteisellä työllä, yhteisiä luonnonvaroja aitaamalla ja yhteiskunnan luomilla edellytyksillä se nykyinenkin "vauraus" on kertyny. Se vaan on jakaantunu äärimmäisen epätasaisesti etenkin globaalissa mittakaavassa. Samalla se on aiheuttanu ympäristölle ja ihmisille tuhoa.
Niin, samaan aikaan kun esittää kritiikkiä vallitsevaa tilaa kohtaan ja esittää sille vaihtoehtoja, niin on myös tehtävä pragmaattista politiikkaa sen vallitsevan järjestelmän ehdoilla.
Toinen on että luodaan tarkoituksella niukkuutta ja samaan aikaan ylikulutetaan yhteisiä luonnonvaroja tuhoten ympäristöä sekä aiheutetaan sosiaalisia ongelmia.
Lyhyesti ongelma on siinä, että nykyisessä järjestelmässä sen kasvun takia tehdään vaikka kertakäyttö tavaraa kaatopaikoille, jos ei muuta keksitä. Kunhan vaan saadaan jostain kasvua. Samalla jää tekemättä oikeasti tarpeellisia asioita, jotka lisäisivät ihmisten hyvinvointia.
Kun se kritiikki kohdistuu nimenomaan uusliberaaliin hegemoniaan, markkinafundamentalismiin, jatkuvan kasvun tavotteluun jne. Ja kun minäkin olen niitä vaihtoehtoja tuonu esille.
Sitä "idealistista teoretisointia" kutsutaan tutkimuksen pohjalta tehtäväksi kritiikiksi vallitsevaa tilaa kohtaan ja vaihtoehdon tarjoamiseksi. Se on sitä poliittista vaikuttamista. Mitä tarkoitat sillä että vasemmiston pitäisi tehdä enemmän?
Vastaavasti oikeisto tuntuu toistelevan sellaisia argumentteja, millä ei ole juurikaan mitään pohjaa, etenkin taloudessa ja ympäristökysymyksissä. Myös käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii, on jotenkin vääristyny. Uskotaan omaan erinomaisuuteen, vaikka asiat on hyvin vähän vain itsestä kiinni.